Ennen kuin opin peruskoulussa sanaakaan kemiaa, opin sen olevan universaali tiede, jonka yhtenäisyyden vuoksi kaikkialla käytetään samoja merkintöjä: alkuaineilla on määrätyt symbolinsa, vakioilla arvonsa ja kuvaajilla akselinsa, jotta erimaalaiset tutkijat ymmärtäisivät toisiansa.
Harhaoppisuuden aikaa kesti viidenneltä luokalta kemian ylioppilaskirjoituksiin ja ensimmäiseen venäläiseen kemian oppituntiin asti.
Tunnin alkajaisiksi tuijotimme järkyttyneinä neliskanttista alkuainetaulukkoa, jonka oikeassa yläkulmassa hymyili itse herra Mendelejev (1834-1907), suuri venäläinen tiedemies ja jaksollisen järjestelmän kehittäjä. Kaikki kunnia hänelle, mutta koko muu maailma on jo vuosikymmeniä sitten siirtynyt käyttämään pitkänomaista taulukkoa, jossa siirtymäalkuaineet on järjestetty kemiallisen luonteensa puolesta kuvaavammille paikoille ja jaksot on jaettu loogisesti elektronirakenteen mukaan.
Pyysimme lupaa saada käyttää annetun jaksollisen järjestelmän rinnalla meille kaikille tutumpaa taulukkoa, mutta se ei tullut kysymykseenkään: ”Mendelejevin taulukko on paras.”
Syystä että?
”Se on alkuperäinen.”
Seuraavalla tunnilla jalokaasuja ei laskettu epämetalleiksi ja saimme piirtää vihkomme täyteen xyz-koordinaatistoja, joissa ylöspäin osoittava akseli on nimeltään z, sivuttaissuunassa kulkee x ja vinottain y.
Purimme hammasta yhteen. Tiesimme, ettei tästä neuvotella, joten päätimme kollektiivisesti sopeutua. Yksitoista opiskelijaa kahdestatoista malttoikin olla kysymättä, miksei akseleita nimetä niin kuin kaikkialla muualla (y ylös, x sivulle) ja eikö olekaan tieteellinen tosiasia, että jalokaasut ovat epämetalleja .
”Kuulkaas nyt. Nämä ovat perinteitä. Niin kuin se Mendelejevin jaksollinen järjestelmä. Niin on aina ollut ja niin tulee olemaan, ette te voi kysyä, miksi.”
LENINGRADKA 
Kuulostaa vähän samalta kuin Thaimaan meininki. Fysiikan opettaja on yrittänyt selittää pomolleen, että kun meillä on olemassa tämä ”technology called paper” jolle printata tärkeät kaavat voisivat opiskelijat ulkoa opettelun sijaan keskittyä todellisten ongelmien pohtimiseen. Kaavat pitää kuitenkin muistaa ulkoa koska koulutuspäällikkö on opettajaa vanhempi ja siten myös viisaampi eikä asiasta tarvitse neuvotella.
TykkääTykkää
ULKOA OPETTELU, tulit Andy juuri lausuneeksi taikasanan. Moni suomalainen ei ole edes tajunnut, mitä kaikkea voi opetella ulkoa, esimerkiksi kielen oppikirjan sisällöttömiä tekstikappaleita (sanasta sanaan) tai elektronegatiivisuustaulukoita. Tai niitä runoja, muuten kuin kevätjuhlaesitykseen.
TykkääTykkää
”Dis foomula, juu hävdu limemba!”. Saahan tuolla ulkoa opettelusta seuraavalla työmäärällä ainakin leikattua opettajien duunimäärää. Aika helppoahan se on varmaan sanoa opiskelijoille, että nämä teidän nyt vaan täytyy opetella. Sitten jos ei osata niin kurssi uusiksi ja yliopistolle uusia lukukausimaksuja. Nerokkuutta vai…?
TykkääTykkää