Ei aina kesää kohti

Jos Suomessa kellojen siirtämisen järjettömyydestä maristaan joka syksy ja varsinkin joka kevät, Venäjällä kyseisinä ajankohtina jännitetään, siirretäänkö viisareita tällä kertaa ja jos siirretään, mihin suuntaan.

Tsaarin aikana alkanutta kellojen siirtämisen historiaa riittää kronikaksi asti, mutta kesällä 2011 istuva presidentti Medvedev yllättäen päätti, että yhdessätoista aikavyöhykkeessä on kaksi liikaa ja ikuisessa kesäajassa kaikki on paremmin: kellot jätettiin tuosta syksystä alkaen siirtämättä ja pari aikavyöhykettä yhdistettiin, jotta vyöhykkeiden määrä putoaisi presidentin tahdon mukaisesti yhdeksään.

Päätös osoittautui fiaskoksi: Moskovassa aurinko nousi vuoden pimeimpinä päivinä vasta kymmeneltä, pohjoisilla alueilla päätökseen reagoitiin lakkoilemalla ja idässä järjestettiin toistuvia mielenosoituksia, joissa vaadittiin paluuta vanhoihin aikavyöhykkeisiin ja erillisiin kesä- ja talviaikoihin.

Alle vuotta myöhemmin, Putinin palattua pääministerin paikalta takaisin presidentiksi kansan protestiin reagoitiin ja muutaman vuoden odotuksen jälkeen laki kumottiin Duumassa äänin 442-1; Venäjä riemuitsi, Putin sai taaksensa kellonsiirtomyönteisiä kannattajia ja viimein syksyllä 2014 kelloja siirrettiin tunti taaksepäin – ei kuitenkaan aiemman mallin mukaisesti seuraavaan maaliskuuhun asti, vaan lopullisesti, pysyvästä kesäajasta pysyvään talviaikaan.

Seuraavaa päätöstä odotellessa.

Advertisements

One thought on “Ei aina kesää kohti

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s