Lauluja vapaudesta

Janne Saarikivi pohtii Hesarin kolumnissaanonko vapautta, rakkautta tai totuutta olemassa, koska ne tarkoittavat eri kielillä aivan eri asioita. Todellisuuden ja havaintojen suhdetta ruotiessaan hän nostaa esiin venäjän kielen kaksi sinistä tarkoittavaa sanaa ja kertoo Neuvostoliiton viimeisten päivien mielenosoituksista, joissa työläiset julistavat kylteissään vastustavansa vapautta – siis epäjärjestystä ja kaaosta, jota venäjän kielen vapautta tarkoittava sana svaboda (свобода) sivumerkitykseltään implikoi.

Jos svaboda haastaa monimerkityksellisyydellään länsimaisen vapauskäsityksen, sen osittainen synonyymi volja (воля) on vieläkin laaja-alaisempi: se tavoittaa patrionismin, vapaan tahdon ja anarkiaa lähentelevän kaikkivaltaisuuden tasot, ihmisen asettamien rajojen puuttumisen ja luonnollisen, muista riippumattoman perustilan. Svaboda annetaan, volja on olemassa aina; kun paikka on vapaa, se on svabodno, mutta Venäjän kansallishymnissä lauletaan mahtavasta voljasta – paitsi kertosäkeessä, jossa isänmaan julistetaan olevan svabodna.

Ja ei, Venäjän federaation hymnissä (Государственный гимн Российской Федерации) ei lauleta Leninistä. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Oi suuren ja mahtavan aikanaan sanoittanut Sergei Mihalkov kirjoitti kappaleeseen uudet sanat – säilyttäen siinä ajatuksen sekä svabodasta että voljasta.

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s