Luetelkaa minulle asioita, joilla on sielu

Näillä sanoilla venäjän kielen opettajamme aloitti päivän kielioppisulkeiset. Minä häkellyin filosofiselta kuulostaneesta kysymyksestä ja varsinkin sitä seuranneesta tarkennuksesta (”ja vain maskuliinisukuisia sanoja”) niin, että pohtiessani sielun määritelmää ja sen hengellistä kaikua taululle oli ehditty kirjoittaa jo puolenkymmentä sanaa: ystävä, opettaja, veli, kollikissa, toveri, Tšehov.

Toisin kuin monet muut kielet, venäjän ei kieliopissaan tee jakoa elolliseen ja elottomaan (vertaa englannin animate/inanimate), vaan sielulliseen ja sieluttomaan (одушевлённый/неодушевлённый). Sinänsä kyse on vain kieliopillisen käsitteen erilaisesta nimeämistavasta, mutta asia herätti lingistikkonurkkauksessamme keskustelua: pohdintamme robotin, alkion tai bakteerin kielitieteellisestä olemuksesta katkaistiin kuitenkin toteamalla, että sielullisiin kuuluvat kaikki tavalla tai toisella hegittävät otukset, käytännössä siis ihmiset ja eläimet, eikä asia sinänsä jätä mahdollisuutta ottaa kantaa esimerkiksi eläinoikeuskeskusteluun viittaamalla turkiseläimiin asenteensa ja tavoitteensa mukaan joko sielullisina tai sieluttomina luontokappaleina.

Ja mihin tätä tietoa sitten tarvittiin ja mitä tekemistä sukupuolella oli asian kanssa? Venäjän kielellä yksikön kolmanteen persoonaan viitataan sanan suvun mukaan, joten ”Hän on ystäväni” -tyyppisissä lauseissa sielullisuuteen tai sieluttomuuteen ei tarvitse ottaa kantaa. Sanaryhmien ero näkyy akkusatiivin muodostamisessa: elolliset maskuliinit taipuvat akkusatiivissa kuten genetiivissä, mutta elottomat kuten nominatiivissa. Feminiini- ja neutrisukuisten sanojen taivutus taas ei riipu sielullisuudesta.

Mainokset

3 kommenttia artikkeliin ”Luetelkaa minulle asioita, joilla on sielu

  1. Lingvistiikka on kyllä siistiä. Itse käytän kielitaitoani vain venäläisten kavereideni ärsyttämiseen, että nykyään on jo sallittua sanoa хорошое кофе ja siihen se sitten jää. 🙂 Ihana blogi!

    Tykkää

  2. Itse tiedän jo parit fraasit Venäjäksi, ne on semmosia, mitä en viiti täs ny sanoa =) Mutta tämä teksti vaatii multa viel vähä sulattelua, että tajuaisin, mitä siinä yritetään sanoa 😀

    Tykkää

    1. Tärkeimmistä fraaseistahan kielen opiskelu alkaa 😉

      Jako sielullisiin ja sieluttomiin on siis suunnilleen sama asia kuin jako elolliseen ja elottomaan. Homman jujuna vain on se, että kyseinen erottelu vaikuttaa joidenkin sanojen saamiin päätteisiin. Jos ilmiö kiinnostaa enemmän, esimerkiksi Etälukion sivuilla on havainnollinen infopaketti tästä erikoisuudesta 🙂

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s